4. ©Riitta-Sinikka, Mielenterveyskuntoutujan mökkiloma heinäkuussa... lue lisää

sivun alkuun

sivun alkuun

3 Jäsenen kesäsuunnitelmia 2004

Ihmeeksemme ja kummaksemme olemme jälleen nähneet lumen, jäitten ja luonnon kukkaan puhkeamisen uudelleen.  Samaan tapaan on huomattu, että on edessä samat kesätouhut kuin muinakin kesinä.  On kevätsiivous kenties jo pidetty ja ikkunat pesty, ja matot hinkataan taas kerran järven rannalla puhtaaksi.  Kotipuutarhuri on jo kauan ollut ahkerana.  Kevätkukat on kasvatettu ja ensimmäiset salaatit, tillit persiljat ja muut yrtit on saatu nauttia.
Muukin elämänmeno tuntuu menevän kesätahtiin:  Lounasaikaan pidetään siestaa ja paistatellaan päivää rannalla, nurmikolla tai parvekkeella.  Ja luomutuotteilla on muutenkin kova kysyntä kaikenpuolisen elinvoiman lisäykseen.

Kumminkin osa jäsenistä ei voi nauttia kesästä ymmärrettävistä syistä täysin rinnoin.  Vaivoja on hoidettava ja masennus tai muut elämän vastoinkäymiset voivat nujertaa mieltä.

Käydäänpä kiinni mahdollisuuksiin toden teolla käsiksi.  Kerätäänpä voimia taas tulevaa syksyä varten, vaikka rahapula, sade, kylmyys tai kova tuuli pelottaakin. Tavataanpa ystäviä ja tavataanpa klubitalomerkeissä .  Yhden on syytä muistella, ettei ole ainoa eikä yksin tässä maailman menossa.

Kirjoittanut: Riitta Sinikka

sivun alkuun

4 Mielenterveyskuntoutujan mökkiloma heinäkuussa 2004

Kuunneltuani pitkän aikavälin säätiedotukset aloin suunnitella lomanviettoa.  Mielikuvituksessani istui vankkana se ajatus, että mökkeily, veneily  ja lomailu saaressa ei ole aina niin helppoa.  Onhan meitä valistettu niistä monista vaaroista, jotka tällaista lomailua vaanii.

Urhoollisena siis pakkasin matkalaukkuni, hankin eväät ja otin radion ja piirustusvälineet mukaan ja lähdin kuin lähdinkin 9. heinäkuuta mökilleni saareen.  Loma alkoi hyvässä säässä, mutta jännityksestä väsyneenä lojuin ensimmäisen lomapäivän sohvan nurkassa.  Söin vähän ja kuuntelin radiota tarkkaillen erityisesti säätiedotuksia. Seuraavina päivinä uskalsin jo sytyttää takkatulen ja lämmittää saunan tehtyäni halot itse.   Tunsin itseni rohkeaksi mennessäni yksin kuumissani laiturin päästä uimaan..

Ruokavaraston osoittauduttua riittämättömäksi jouduin puikkelehtimaan vaihtelevan kelin vallitessa veneellä ja jalkaisin ruokaostoksilla. Täysin radion uutisannin varassa en ollut lainkaan perillä paikkakunnan tapahtumista, mutta sukulaiset mantereella kertoivat. ja antoivat pääkaupunkilaisen lehden luettavaksi.  Nämä matkat mantereeseen olivat myös välttämättömiä, koskapa saaressani ei ole kaivovettä, joten jouduin tuomaan sen,

Kesämökki, uskokaapa tai älkää, työllistää aurinkolomaa kaipailevaa lomailijaa.  Ulkoa kantautuu paljaiden jalkojen myötä metsäroskaa.  Astioiden pesu ulkosalla vaatii sangollista kuumaa vettä ja pesuvesien kantamista kauas. Ruoanlaitto yksiliesisellä kaasuliedellä on vaivalloista ja aiheuttaa paljon kahvin keittämisen kanssa suora sotkua.  Niinpä jälleen kerran herättyäni lomailijan unesta huomasin, että oli pakko siivota ja pestä paikat.  Olin suunnitellut myös pihan kunnostusta, mutta jouduin roskien vientiä varten lainaamaan ja kuljettamaan kottikärryt, ja niillä roskia pois vienti oli niin suuri ponnistus, että voimat moisesta ponnistuksesta oli ehtyä.  Olihan minulla voimia; jaksoin soutaa ja kaataa veneen nurin saadakseni sadeveden siitä pois.

Säätila vaihteli  tuulisesta sadepäivästä ukkoskuuroihin ja kauniiseen auringonpaisteeseen.  En ollut oikein valita lomailusäitä. Vieraitakin sain pitää.  He tulivat saunomaan ja syömään yhteistyössä valmistamiamme lettuja.  Muistelimme mökin historiaa ja myös sitä aikaa, jolloin ei terveen lomailijan tarvinnut olla niin monista vaaroista huolissaan. Toisetkin yllätysvieraat kävivät lomani lopulla, ja hauislihakseni voimistuivat  niin paljon heitä soutaen hakiessani..  Näitä vierailuja varjosti hiukan se, että vierailijat hyvin tietävät mielenterveys- kuntoilijan sairaushistorian.  Olivathan he omaisia.  Niinpä ei juotu olutta vaan vettä mehua ja kahvia ja limsaa.  Lähetettiin vierailijat ajoissa kotiin, koskapa lomailijan piti ottaa iltalääkkeensä ja käydä ajoissa nukkumaan.

Nyt jälkeenpäin palattuani viikon kestäneeltä lomalta, levättyäni kaksi päivää ja todettuani, että en aiheuttanut vahinkoa uutta, ei päässyt tuli irti, ei tullut kaasuvuotoa, eivät kynttilät syttyneet, eivätkä muut mökkiläistä uhanneet vaarat tapahtuneet,  menee jonkin aikaa, ennen kuin voimani riittävät yhtä pitkän mökkiloman viettämiseen yksinäisessä saaressa. Näin silläkin uhalla, että helle asunnossa oleillessa ja mielenterveyskuntoutujan askareissa paneekin miettimään, että olisipa mökillä ja olisipa uimaan meno ja kauniin luonnon ihaileminen ja muu luonnon seuraaminen lomaillen poikaa. .

Kirjoittanut: Riitta Sinikka

sivun alkuun

NOKKONEN

• tärkein yrttikasvimme
• c-vitamiinia puolet enemmän kuin pinaatissa
• sisältää hiilihydraatteja, valkuaista, kivennäisaineita, karoteenia, B-, D, ja E- vitamiinia
• kerää itseensä nitraattia, samoin kuin jauhosavikka, joten ei saa kerätä runsastyppisiltä kasvupaikoilta (esim. karjarakennusten takaa)
• nuoret lehdet ja versot käytetään tuoreina tai kuivattuina ruokiin pinaatin tapaan esim. keittoihin, muhennoksiin, ohukaisiin, kastikkeisiin, leipiin jne.
• tuoreista tai kuivatuista lehdistä voi hauduttaa myös yrttijuomaa
• juurakon vaaleanpunaiset silmut kelpaavat kaikkiin nokkosruokiin aikaisin keväällä, ennen kuin kasvustoa on pinnalla havaittavissa
• juustonjuoksutin: keitetään vahva nokkosliemi. Se suolataan suhteessa 2 osaa suolaa 3 osaa nokkoslientä
• poltinkarvat sisältävät muurahaishappoa. Tästä syystä nokkosiin käärityt kalat eivät pilaannu kovin helposti
• jo ajanlaskumme alussa Dioskorides teki lemmenlääkettä keittämällä nokkosen siemeniä viinissä ja yskänlääkettä sekoittamalla siemeniä hunajaan
• lehtikeitettä hän käytti helpottamaan vatsan toimintaa ja virtsan eritystä ja murskatuilla tuoreilla lehdillä hän hoiti märkiviä haavoja, kuoliota jopa syöpää
• suotuisa vaikutus sokeritaudissa
•  keitetään kourallinen silputtuja nokkosen lehtiä 2 desilitrassa vettä ja juodaan tätä keitettä 3 kertaa päivässä
• nokkosessa on runsaasti lehtivihreää, rautaa ja hivenaineita
• nokkonen normaalistaa suolen bakteeriston ja siten myös suolen toiminnan
• nokkostinktuura (alkoholiuute) parantaa allergioita, vaikka poltinkarvan pisto voi aiheuttaa lyhytaikaisen ihottuman
• ihottumiin ja hilseytystautiin (psoriasis) potilaalle juotetaan ainoana juomana nokkosteetä (30 g versoja 1,5 litraan vettä, keitetään 1 litraksi.  Lisäksi kevyt ruokavalio ja kylpyhoitoja. Nokkosteellä kostutetaan ihottumat päivittäin (Bullar 1855)
• ulkoisesti: tuoreet lehdet silputaan, lisätään hiukan suolaa ja pidetään niitä kääreenä kuoliossa ja mätähaavoissa.
• ikivanha nokkosen käyttötapa nokkospiiskaus (urtikaatio) tuoreilla nokkosenversoilla, jolloin poltinkarvat synnyttävät voimakkaan ärsytyksen iholla; haitalliset aineet poistuvat ihon kautta (poisjohtava hoito)
• nokkossaunassa käytetään nokkosvihtaa
• nokkoskeitettä munuaistautiin
• keuhkotaudin ja yskän rohdoksi polttiaisjuomaa tuoreista nokkosista, jotka pantiin veteen yöksi, liemi siivilöitiin, lisättiin hunajaa ja kiehautettiin
• ½ kupillista 3-4 kertaa päivässä
• kutiavaan ihottumaan juotiin illalla nokkoskeitettä, jottei yöllä niin paljon kutittanut ( 1 rkl kuivattua nokkosta kupilliseen)
• hyvä hiustenhoitoaine: hiukset ja päänahka kostutetaan nokkoskeitteellä ja hierotaan hyvin. Keitettä käytetään jatkuvasti hiusvetenä. Kaljuuntumisen estämiseksi on myös käytetty tuoretta nokkosta. Kerrotaan, että eräs mies Ruotsissa kulki koko kesän nokkosia hatussa ja sai tukkansa kasvamaan.
• nokkosen juuria käyttää saksalainen lääketehdas eturauhasen liikakasvun lääkkeeksi
• monivuotista nokkosta on helppo viljellä: istutetaan sitä juurakoista ja pidetään maa jatkuvasti katettuna lisäämällä heinää, lehtiä ym.
• nokkoskasvustoa niitettäessä saadaan uusia versoja pitkin kesää
• varrella ja lehdissä on poltinkarvoja. Jos niihin koskee, pyöreä kärki murtuu ja tunkeutuu ihoon. Samalla karvojen sisältämä polttava happo pääsee iholle ja aiheuttaa kirvelyä. Erite on peräisin tyvellä olevasta rauhasesta. Poltinkarvat suojaavat kasvinsyöjäeläimiltä, mutta nokkosperhosen toukat elävät nokkosen lehdillä.
• käytettävät kasvinosat: nuoret versot, vanhemmiten vain lehdet
• keräysaika: alkukesä ennen kukintaa
• peruskäsittely: kuivaus tai pakastus tuoreeltaan tai pakastus kiehautettuna

sivun alkuun

KANERVA (Calluna vulgaris)

• saadaan erinomaista kanervahunajaa, niissä on runsaasti mettä

• ohuemmat varvut ovat kelvanneet sänkyolkien tapaan vuoteiden pehmikkeeksi.

• Paksummista on valmistettu luutia, vispilöitä ja juuriharjoja.

• Joskus niistä on punottu korejakin samaa tekniikkaa käyttäen kuin juurikorien valmistamisessa.

• Kanervan kuorta on käytetty sekä nahan parkitukseen että kasvisvärjäykseen.

• Alunalla puretettuun lankaan se antaa kestävän oranssinkeltaisen värin.

• pula-aikoina käytetty myös eläinten rehuna

• riistan ruokakasvi.

• Teeret käyttävät sitä ravinnoksi.

• Mehiläisten suosiossa.

• kukkivat versonlatvat ovat hyvää teen ainesta, joka antaa hienon hunajaisen makuvivahduksen teesekoituksiin

• rohdoksi käytetään useimmiten kanervankukka teetä, jolla on rauhoittava ja unta antava vaikutus ja jota pidetään hyödyllisenä reumaattisissa sekä munuais- ja rakkovaivoissa

• rauhoittavana, unen tuloa edistävänä rohtona otetaan joka toinen tunti 1/3 lasillista keitettä, johon on käytetty ruokalusikallinen kanervanversoja 2 lasilliseen kiehuvaa vettä ja jonka on annettu hautua kaksi tuntia.

• keräysaika: heinä-elokuu (2 ensimmäistä viikkoa) kukkien puhjettua

Kirjoittanut: Tarja

sivun alkuun

Pidän luonnossa liikkumisesta ja käyn metsässä aina kun minulla on siihen mahdollisuus. Yleensä viivyn siellä monta tuntia vain ihailemassa luontoa. Joskus kerään sieltä sieniä tai mustikoita.

Mielestäni metsässä on sen vuoksi mukava liikkua, koska sieltä löytää aina uutta ihasteltavaa. On paljon uusia kasveja joita ei ole vielä nähnyt. Pidän siitä, että siellä voi ajatella omia ajatuksiaan eikä kukaan ole häiritsemässä. En ole koskaan metsässä liikkuessani törmännyt mihinkään isompaan eläimeen. Se voi olla ihan hyvä asia.

Joskus pyydän jonkun mukaani, vaikka yleensä käynkin siellä yksin. Välillä se on ihan mukavaa, että on joku mukana jos kerätään vaikka  sieniä tai mustikoita. Minun on helppo lähteä metsään, koska meiltä ei ole sinne kovin pitkä matka. Talvella en kyllä käy kovin paljon metsässä jos on kovia pakkasia.

Silloin kun meillä oli vielä koira kävin toisinaan kävelemässä sen kanssa metsässä. Metsä kyllä voi olla talvellakin todella kaunis, kun puiden oksilla on kevyttä pakkaslunta. Joskus käyn myös metsässä pinoamassa halkoja useimmiten talvella, koska kesällä ei ole niin paljon aikaa. Silloinkin kyllä välillä  pidän taukoja, koska välillä haluan ihailla maisemia. Pinoan halkoja hyvin harvoin, vaikka se ei ole olekaan kovin raskasta työtä. En aina jaksa tehdä muuta kuin kävellä siellä ja ihailla maisemia.

Metsässä käveleminen rauhoittaa mieltä ja antaa uutta voimaa eteenpäin jaksamiseen.

Kirjoittanut Riina

sivun alkuun

Voisin valheen kertoa/kun en kuitenkaan
jaksa aina selittää/ihan miten vaan
eihän toistaan voi omistaa/kumpikaan
muovailla kuvaksi/näet unta sä vaan

Ei täydellistä ihmistä/koskaan ollutkaan
maksan omat virheeni/aina uudestaan
jos koitat mua haavoittaa/niin pakenen
et voisi mua saavuttaa/näet unta sä vaan

”Näet unta vielä/näet unta vielä
näet lapsen unta/satua niin romanttista
mutta heräät vielä/kerran heräät vielä
etkä unestasi pysty mitään muistamaan”

On liian monta polkua/joista valita
pitäisi se oikea/mitä kulkea
ja kun me sitä etsitään/niin eksytään
jos joskus jotain löydetään/on unta se vaan

”Näen unta vielä/näen unta vielä
näen lapsen unta/satua niin romanttista
mutta herään vielä/kerran herään vielä
enkä unestani pysty mitään muistamaan”

Levyltä: Hyvät Pyhät

Sanat: Jarmo K. jäsen 71

sivun alkuun